Elimäen Vauhti on perinteisesti ollut Ahaateamille voittamaton vastus ainakin seiskaliikassa. Tällä kertaa olimme valmistautuneet kohtuullisen hyvin ja olimme voitonvarmoja heti pelin alkaessa. No kaikkihan tietää miten siinä käy. Saimme selkeän varoituksen siitä, ettei tällä kaudella seiskaliikassa helppoja voittoja ole eikä tule. Tarkoittaa sitä, että turpaan tuli heti ekassa erässä.

Se oli toisaalta hyvä ja tarpeellinen herätys koko joukkueelle. Jos aikoo pärjätä sen eteen täytyy tehdä nöyrästi töitä ja vielä kovalla tempolla. Siitä piti vastustajamme huolen. Heti jos vähänkin antoi siimaa niin vastustaja rokotti kovalla kädellä. Onneksi oma syöttömme aiheutti vastustajalle jälleen kerran vaikeuksia ja vastaanotto jäi irti verkosta, jolloin torjunnan työ oli hivenen helpompaa. Se on kuitenkin sanottava, ettei torjuntamme ollut hyvää kuin ajoittain, mutta hyökkäyksissä voitimme selvästi. Pystyimme pelaamaan omaa peliä, vain ensimmäinen erä  oli hankalampi.

Niinpä voitimme toisen erän selvästi. Kolmanteen oli itseluottamus palautunut ja se tulikin lähinnä omalla painollaan. Ei tosin niin selvästi kuten toinen erä. Neljänteen erään tulikin uudistunut Vauhti. Olimme tappiolla parhaimmillaan viisikin pistettä, mutta oma ryhti riitti kuitenkin, teimme mitä olimme sopineet erätauolla ja tulosta syntyi. Veimme siis neljännenkin erän kotiin ja voitimme Elimäen Vauhdin Ensimmäisen Kerran Seiskaliikassa. Kiitos kuuluu koko joukkueelle ja eritoten jälleen liberona hääränneelle Markolle.